Maamme ainoan paikallisen musiikkilehden lähes kolmen vuosikymmenen taival

Aplodit-lehden historia on lähes yhtä pitkä kuin sitä julkaisevan Aplodit Orkesterille–yhdistyksenkin. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin joulukuussa 1990 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa, ja ensimmäinen lehti ilmestyi vuoden 1992 tammikuussa. Lehden syntyhistoria juontaa juurensa 90-luvun alun talouslamaan, joka vaikutti tuntuvasti myös Lahden kaupunginorkesterin toimintaan. Säästökohteita etsiessään orkesterin silloinen intendentti Tero-Pekka Henell ehdotti, että yhdistys ryhtyisi julkaisemaan ja kustantamaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, joka sisältäisi soitantokauden konserttien käsiohjelmatekstit. Haaste oli iso, mutta siihen päätettiin vastata perustamalla pian toimikunta lehden tekemistä varten. Ensimmäisen lehden päätoimittaja oli yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Linko, ja toimituskuntaan kuuluivat Hannu Kivilä, Arja Käyhty, Marja Leivo, Kaija Nordenswan, Ulla Nybäck ja Onerva Vartiainen. Tämän jälkeen toimituskunnan jäsenistössä ja lukumäärässä oli pientä vaihtelua, kunnes kokoonpanoksi vakiintui kolmen tai neljän hengen ryhmä. Marja Leivon tultua valituksi vuonna 1992 yhdistyksen puheenjohtajaksi, nousi hän samalla myös Aplodit-lehden päätoimittajaksi. Kuten Aplodien 15-vuotisjuhlakirjassa mainitaan, varsinkin lehden taittovaihe oli alkuaikoina melko humoristista puuhaa, kun Hannu Kivilä, Marja Leivo ja toimitussihteeri Kaija Nordenswan rakentelivat sivuja viimeksi mainitun olohuoneen lattialla. Sakset viivoitin ja liima olivat silloin arvossaan.

Juha Kortelainen tuli lehden taittajaksi ja ulkoasuvastaavaksi 1999, ja viisi vuotta myöhemmin saatiin toimituskunnan pitkäaikaiseksi jäseneksi Nitta Käki.

Aplodit-lehti on ollut koko olemassaolonsa aikana luonteeltaan puolueeton, kantaa ottamaton ja ennen kaikkea paikallisuutta korostava musiikkilehti, joka on keskittynyt tuomaan esiin lähinnä Aplodit Orkesterille -yhdistykseen ja Lahden kaupunginorkesteriin (Sinfonia Lahti) liittyviä asioita ja henkilöitä.

Aplodin-lehden ensimmäisessä numerossa 1/1992 päätoimittaja Erkki Linko totesi mm. että lehti on Lahden kaupunginorkesterin kevätkauden käsiohjelma höystettynä musiikkiaiheisilla artikkeleilla. ”Paitsi että yhdistys tukee julkaisulla orkesterin markkinointia, auttaa se myös orkesterin toimistoa sen kasvavissa työpaineissa”. Ensimmäisessä numerossa nostettiin esiin mm. Osmo Vänskä, kevään teemasäveltäjä Pjotr Tšaikovski, sekä itse Aplodit Orkesterille –yhdistys. Lehden seuraavassa numerossa oli päätoimittajana jo yhdistyksen puheenjohtaja Marja Leivo, joka totesi pääkirjoituksessaan mm. että ”talkoovoimin tehty lehti säästää tiukoilla olevan yhteiskunnan varoja ja työpaineita, mikä on yksi yhdistyksemme tarkoituksista”. Tuolloinhan elettiin ankaran talouslaman kurimuksessa. Esiin numerossa nostettiin mm. orkesterin entinen pitkäaikainen kapellimestari Urpo Pesonen sekä vuonna 1986 perustettu Lahden Kamarimusiikkiseura. Kolmas lehti (1/1993) oli 32-sivuinen tiivis tietopaketti käsiohjelmineen ja oheisartikkeleineen. Lehti kertoi mm. orkesterin nousujohteisesta levymyynnistä, musiikkilautakunnan lakkauttamisesta, sekä (edelleenkin) aktiivisesta musiikin- ja äänilevyjenkuluttajasta Pertti Vesasesta. Orkesterin menneisyyttä tuotiin esiin vanhojen käsiohjelmien inspiroimana. Syksyn 1993 numero kertoi mm. musiikin sponsoroinnista ja esitteli Aarre Hemmingin, joka oli hiljattain jäänyt eläkkeelle Lahden konservatorion rehtorin virasta. Hemming vieraili etenkin 1960- ja 70-luvuilla ahkerasti orkesterimme vierailujohtajana, ja luotsasi kaupungissa myös useita oopperaproduktioita. Orkesterin uusia jäseniä alettiin esitellä lehdessämme vuoden 1994 ykkösnumerosta lähtien. Ensimmäisinä olivat vuorossa konserttimestari Jyrki Lasonpalo ja sellisti Teet Järvi. Kyseisessä numerossa olivat esillä myös eläkkeelle siirtymässä olevat pitkään palvelleet muusikot Oiva Myllymäki ja Jorma Alanne. Käsiohjelmatekstejä kirjoittivat edelleen lehden kuusi toimitusneuvoston jäsentä.

Vuoden 1998 loppuun saakka Aplodit-lehden kansi oli hyvin yksinkertainen: mitään kansikuvaa ei ollut, vaan pelkkä logo ja nimi. Kannen väri sentään aina vaihtui. Käsiohjelmat siirtyivät lehden 2/1996 jälkeen takaisin orkesterin tuottamiksi, joten tilaa Lahden musiikkielämään liittyvien henkilöiden ja asioiden esittelyyn tuli kerralla lisää kymmenkunta sivua. Tulevista konserteista oli toki edelleen tiivistetyt esittelyt. Lehdessä tuotiin säännöllisesti esiin myös menneitä tapahtumia, jotta ei unohtuisi se että aiemminkin on täällä tehty monipuolisesti asioita, joskin pienemmillä resursseilla. Kalevi Aho, Robert von Bahr, Kari Salmi, Paavo Kiiski… Lahden musiikkielämässä vaikuttaneita henkilöitä oli helppo keksiä joka numeroon. Vuoden 1997 ensimmäisessä lehdessä esiteltiin paitsi kaikki orkesterin silloiset muusikot, niin myös soittajia kunnalliseksi muuttuneen orkesterin alkuajoilta, eli 1950-luvulta. Jutun yhteydessä julkaistu vuoden 1955 soittajaluettelo paljastaa, että kokoonpanon viulistiavustajien joukossa soittivat tuolloin mm. Lahden kaupunginteatterin kapellimestari Jorma Panula, sekä veturinkuljettaja Aaro Haitto, Heimo Haiton isä! Vuoden 1997 kakkosnumerosta lähtien toimitusneuvosto vakiintui kolmijäseniseksi. Siihen kuuluivat päätoimittaja Marja Leivo, toimitussihteeri Kaija Nordenswan, sekä Hannu Kivilä.

Vuonna 1999 siirtyi Aplodit-lehti uuteen aikakauteen, kun sen ulkoasusta ja taitosta alkoi vastata Taktum Oy ja siellä pääasiassa Juha Kortelainen. Monista tervetulleista uudistuksista huolimatta jo tutuiksi tulleet elementit olivat edelleen mukana, kuten jälki-istuntoraportit, sekä Uudet soittajamme– ja Perhepiiristä –palstat. Lehden kannessa komeili nyt myös musiikkiin liittyvä kuva, sekä artikkeleiden otsikkoja. Vuoden kakkosnumerosta lähtien Kaija Nordenswanin korvasi toimitusneuvostossa Annukka Visapää. Myös tässä numerossa käsiteltiin Sibeliustaloa, joka oli kovaa vauhtia nousemassa Vesijärven rannalle. Uutena palstana aloitti jälki-istuntoja ja niiden vieraita sanoin ja kuvin muisteleva Aplodien albumista.

Uuden vuosituhannen ensimmäisessä numerossa muisteltiin orkesterin Japanin-kiertuetta ja New Yorkin konsertteja, jotka saivat huikean vastaanoton. Runsaasti palstatilaa sai luonnollisesti myös valmistumaisillaan ollut Sibeliustalo. Vuoden 2000 kakkosnumero oli omistettu kymmenvuotiaalle Aplodit Orkesterille ry:lle. Juhlalehti oli peräti 52-sivuinen ja painos 5000 kappaletta. Numero oli tietenkin hyvin Aplodit-painotteinen, ja esim. toimituskunnasta esiteltiin lehteä alusta lähtien tehneet Marja Leivo ja Hannu Kivilä. Pääkirjoituksen laati kaupunginjohtaja Kari Salmi, ja lehden artikkeleissa käsiteltiin mm. Aarre Merikannon Juha-oopperan näyttämöllistä ensiesitystä, joka tapahtui Lahdessa lokakuussa 1963.

Seuraaviinkin lehtiin tuntui löytyvän helposti jutunaiheita: Lahden orkesterielämää 1940-luvulla, muusikkojen vapaa-ajan harrastusten esittelyä, kertomuksia Aplodien matkoista, eri orkestereiden ystäväyhdistysten esittelyä, lahtelainen musiikinopetus, konserttipaikat ennen konserttitaloa ja Sibeliustaloa, Erkki Krohn ja Sibeliustalon urkuhanke…

Vuoden 2003 ykkösnumerossa oli kynävieraana Hannu Taanila. Lehti sisälsi myös avattavan nelisivuisen keskiaukeaman, joka esitteli kuvitetun aikajanan muodossa tiiviisti Lahden kaupunginorkesterin tarinan 1950-2000. Kakkosnumero keskittyi mm. aikamme musiikkiin, tuoden esiin lahtelaissäveltäjät Harri Ahmaksen ja Oliver Kohlenbergin. Kynävieras Kalevi Aho kirjoitti aiheesta ”Orkesterit ja uusi musiikki, Hannu Kivilä kävi puolestaan läpi sotien jälkeistä orkesterimusiikkia Sinfonia Lahden ohjelmistoissa. Lehti esitteli myös orkesterimme uuden tuottajan Teemu Kirjosen, joka nousi pian apulaisintendentiksi, ja Tuomas Kinbergin jälkeen intendentiksi.

Vuonna 2004 Annukka Visapää jäi pois lehden toimituskunnasta, mutta tilalle saatiin Nitta Käki. Julkaisun ulkoasusta ja taitosta vastasi edelleen oman yrityksen perustanut Juha Kortelainen. Kyseisen vuoden kahdessa numerossa käsiteltiin mm. muusikoidemme veneily- ja liikuntaharrastuksia, suomalaisen orkesterimusiikin levytyshistoriaa sekä Sinfonia Lahden konserttikiertueita. Kynävieras-palstalla vierailivat Heikki Hakala ja Erkki Krohn. Vuoden 2006 ykkösnumero oli ainoastaan 8-sivuinen, sillä alkuvuodesta ilmestyi myös Marja Leivon kirjoittama ja kokoama 184-sivuinen juhlakirja Aplodit Orkesterille ry:n 15 –vuotisen varsin aktiivisen toiminnan kunniaksi. Kirjan pääsisältönä oli konsertin jälkeisten ”jälki-istuntojen” esittely valokuvineen plus kapellimestari- ja solistivieraiden lokikirjamerkintöineen.

Vuoden 2008 numerot esittelivät mm. kynävieraana kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran, pohti kapellimestarin tehtävän mystiikkaa, jututti pitkän linjan kausikorttilaisia, ja toi nelisivuisessa avattavassa keskiaukeamassa esiin Sibeliuksen pitkän elämän aikajanan ympärille kiteytettynä. Orkesterin menneisyyteen palattiin jälleen vuoden 2009 kakkosnumerossa, nyt orkesterin pitkäaikaisena lyömäsoittajana toimineen Jorma Alanteen 50-luvulla ottamien valokuvien myötä. Samasta numerosta lähtien kannessa komeilleet soitinaiheet saivat antaa tilaa abstraktimmille ideoille. Vuosien mittaan tutiksi tulleet vakiopalstat olivat toki edelleen paikoillaan, mutta konserttikausi esiteltiin entistä tiiviimmin, koska infoa oli saatavissa paljon muualtakin, kuten netistä ja orkesterin omista esitteistä.

Viimeiset kymmenkunta vuotta lehden ulkoasua, rakennetta ja sisältöä on uusittu varsin maltillisesti. Artikkelien pääpainotus on ollut edelleen paikalliseen musiikkielämään liittyvissä aiheissa niihin liittyvine henkilöineen. Esiin on tuotu sopivina annoksina edelleen myös menneisyyttä, kuin myös esim. raportoitu Aplodit Orkesterille –yhdistyksen ja Sinfonia Lahden konserttimatkoista maamme rajojen ulkopuolelle. Ensimmäistä numeroa lukuun ottamatta lähes koko olemassa olonsa ajan Aplodit-lehden päätoimittajana on ahkeroinut Marja Leivo, joka on nyt tosin päättänyt siirtyä sivuun aktiivisemmasta toimitustyöstä. Toimituskunta on pysynyt edelleen kolmi- tai nelihenkisenä, ja taitosta sekä ulkoasusta on vastannut uskollisesti Juha Kortelainen. Lehden painosmäärä on vuosien mittaan pienentynyt, parhaimmillaan se on ollut neljän – viiden tuhannen kappaleen tuntumassa. Lehden siirtäminen kokonaan verkkoon on aina välillä noussut esiin sitä julkaisevan yhdistyksen hallituksessa, mutta ainakin toistaiseksi resurssit ovat onneksi riittäneet painettuun versioon.

Lehden toimituskunnan jäsenet vuodesta 1992:

Erkki Linko* 1992
Arja Käyhty** 1992
Kaija Nordenswan** 1992-99
Marja Leivo* 1992- (päätoimittajana vuoteen 2014)
Ulla Nybäck 1992-95
Onerva Vartiainen 1992-93
Hannu Kivilä 1992-
Sirkka Henttonen 1993-94
Pentti Wilkman 1994-96
Annukka Visapää 1996-97, 1999-2003
Nitta Käki 2004-20
Juha Kortelainen 2014- (taittaja ja ulkoasuvastaava 1999-)
Kaisa Hakala* 2014
Virve Nuorgam 2017-
Mirja Ukkonen 2020-

Varsinaista päätoimittajaa ei nimetty enää 1/2015 lehdestä lähtien, vaan vastuuhenkilönä mainittiin lehteä julkaisevan Aplodit Orkesterille ry:n puheenjohtaja.

Artikkeli on julkaistu alunperin Aplodit 2/2020 -lehdessä