1906 – Vaasan katukuvaan ilmestyi ensimmäinen auto.

1917 – Vaasan katukuvaan ilmestyi alkukesästä 1917 ensimmäinen linja-auto, kun uusikaarlepyyläinen Joel Lillqvist pidensi Uusikaarlepyy-Pietarsaari –linjansa Vaasaan asti. Liikennöinti päättyi jo syksyllä, kun tien reuna petti ja auto vioittui ojaanajossa. Lillqvist lähti siirtolaiseksi Amerikaan. Henkilöautolla reittiä liikennöitiin ensimmäisen kerran tiettävästi jo 1914, aluksi kolme kertaa viikossa.

1921 – Henkilöitä, jotka olivat halukkaita aikaansaamaan säännöllisen autoliikenteen kaupungin, Palosaaren ja Vetokannaksen välille, kokoontuivat Ernstin Hotellissa 17.10.

1922 – Paikallisliikennettä Palosaaren -linjalla hoitivat Ab Hans Koch Oy sekä Oskar Bärts toiminimellä Oy Autoliikenne – Autotrafik Ab. Liikenne käynnistyi lehdessä julkaistun aikataulun mukaan Ab Hans Koch Oy:n nimissä toukokuun 22. päivänä 22-paikkaisella bussilla. Autoliikenne Osakeyhtiön ensimmäiseen hallitukseen valittiin johtaja Gyllenberg, arkkitehti Helenius, prokuristi Granlund, monttööri Nylund ja rautatievirkailija Buss, sekä varajäseniksi rakennusmestari Ojamaa ja konttoristi Pått. Elokuun lopulla yhtiö otti käyttöön uuden 14-paikkaisen Ford-bussin. Se oli varustettu 28 hevosvoiman moottorilla ja ilmarenkailla.

1923 – K. Arvid Haldin aloitti liikenteen linjalla Vaasa-Voitby. Kulkuneuvona oli Chevrolet- kuorma-autonalusta, jonka päälle oli rakennettu yksinkertainen linja-auton kori. Haldin siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna linjalle Vaasa-Pietarsaari, jota varten perustettiin vuonna 1925 avoin yhtiö nimeltä Haldin & Rose.

Oy Autoliikenne – Autotrafik Ab alkoi liikennöidä elokuusta lähtien kahdella bussilla. Koko vuoden aikana yhtiö kuljetti kaikkiaan 230ooo henkeä.

Thure Näsman aloitti syksyllä Vasa – Palosaari – Vetokannas – Gerby –linjalla.

Stagnäsin veljekset aloittivat liikenteen kesällä Vaskiluodon -linjalla Ford-auto-omnibusvaunulla puolen tunnin väliajoin.

1924 – Vasa Omnibus Co perustettiin osakkainaan mm. kuljettajat. Ensimmäiset autot olivat Berliet –merkkisiä. (Toisen tiedon mukaan yhtiö perustettiin vasta seuraavan vuoden alussa).

Anders Saxberg aloitti liikennöinnin linjalla Kauppatori-Vaskiluoto?

Oy Autoliikenne – Autotrafik Ab alkoi 1.9. lähtien liikennöidä kaupunkilinjaa Kauppatori – Sairaala. Linjan reitti oli Kauppatori – Kauppapuistikko – Tiilitehtaankatu – Raastuvankatu – Kasarminkatu – Kunnallissairaala – Hietalahdenkatu – Koulukatu – Vaasanpuistikko – kaupungintalo – Hovioikeudenpuistikko – Kauppatori. Vuorot puolen tunnin välein. Vielä saman vuoden syksyllä kaupunkilinja siirtyi Vasa Omnibus Co:n hoidettavaksi, mutta lehtitietojen mukaan sitä olisi ajanut jo joulukuussa jälleen Oy Autoliikenne – Autotrafik Ab.

Thure Näsmanille ja Oscar Ölingille myönnettiin luvat linjalle Kauppatori – Vetokannas – Palosaari. Luvat siirrettiin seuraavana vuonna Vasa Omnibus Co:lle. Lehti-ilmoituksessa tosin mainittiin, että autonkuljettajat Oskar Öling ja Torsten Lindfors (Vasa Omnibus Company) ilmoittivat 15.12. maistraatille alkavansa harjoittaa ammattimaista autoliikennettä kaupungissa.

L.J. Stagnäs asetti toukokuussa Vaskiluodon linjalle 20-paikkaisen Hansa Lloyd –bussin, jota kuvailtiin lehdessä hauskannäköiseksi ja tilavaksi. Auto suurine lasiseinineen oli kauttaaltaan valkeanvärinen.

1925 – Haldin & Sundholm käynnisti liikenteen linjalla Kauppatori-Vanha Vaasa.

Seitsemän autobussia omistava Oy Autoliikenne – Autotrafik Ab ajautui kannattamattomana konkurssiin. Syynä oli lähinnä Palosaaren -linjalla vallinnut kova kilpailu. Asiasta päätettiin 12.8. yhtiökokouksessa: päätöksenä oli lopettaa yhtiön toiminta ja asettaa se suoritustilaan 13.8. alkaen. Yhdellä vuokratulla Berliet -autolla jatkettiin vielä sen aikaa, että alennuslippuja ostaneet saattoivat käyttää lippunsa loppuun.

Valdemar Nordström tuli elokuussa mukaan tiheävuoroiselle Palosaaren –linjalle yhdellä United –bussilla. Kaksi vuotta myöhemmin hankittiin toinen auto.

Työväen urheiluseura Kiisto aloitti linja-autoliikenteen syksyllä linjalla Kauppatori – Palosaari – Vetokannas – Kauppatori. Ensimmäinen linja-auto (punainen Rochet-Schneider) rekisteröitiin 27.10.1925, mutta lehti-ilmoitusten mukaan liikenne olisi käynnistynyt jo kolme päivää aikaisemmin. Vuoroja oli kaksi kertaa tunnissa. Liikennöinnissä pidettiin taukoa 24.12. -25 – 6.3. -26 välisenä aikana.

Kaupunkilinja siirtyi marraskuussa Vasa Omnibus Co:lta Arvid Haldinin hoidettavaksi. Omnibus -yhtiölle lupa Palosaaren –linjalle. (Lupa siirtyi Thure Näsmanilta).

Kaupunkilinjaa ei ajettu heinä – elokuussa.

Välikadun (Hietalahti) omakotialueen rakentaminen alkoi.

1926 – Työväen urheiluseura Kiisto aloitti linja-autoliikenteen linjalla Kauppatori – Vaskiluoto vuoden 1926 toukokuussa. Linjaa ajettiin uudella Chevrolet –bussilla puolen tunnin väliajoin. Syyskuun alusta lukien autoja oli liikenteessä kaksi ja vuoroja lähti neljä kertaa tunnissa.

Valdemar Nordström Vaasan Omnibus Co:n osaomistajaksi.

8.5.1926 pidettiin Pukin panimon rakennuksessa huutokauppa, jossa oli myynnissä viisi Oy Autoliikenteen konkurssipesään kuuluvaa Ford-linja-autoa. Täysin käyttökunnossa olevissa autoissa oli tilaa 14 henkilölle.

Vaasan Omnibus C:o aloitti 6.8. liikenteen linjalla Vaasa – Pietarsaari. Mukavuuksilla varustettuun autoon mahtui 20 matkustajaa.

1927 – Valter Villehard Seppelin aloitti yhdessä Arvo Tepon kanssa linja-autoliikenteen. Yritys hoiti omalta osaltaan tiheävuoroista Palosaaren –linjaa vastapäivään: Kauppatori – Vetokannas – Palosaari – Kauppatori. (Seppelin ajoi taksia vuodet 1925-27). Vuonna 1928 ajettiin linjaa aikataulun mukaan myötäpäivään Palosaaren kautta kaksi kertaa tunnissa.

A.Blomqvist aloitti liikenteen linjalla Kauppatori – Vaskiluoto, jota oli liikennöinyt edellisvuodesta A. Saxberg.

1928 – Työväen Osuusliike r.l. jatkoi 5.4. alkaen urheiluseura Kiiston hoitamaa liikennöintiä Vaskiluodon ja Palosaaren linjoilla kolmisen vuotta. Syynä oli Kiiston liikennöinnin aiheuttamat taloudelliset ongelmat. Mainittu seura ei pystynyt maksamaan syntynyttä velkaa osuusliikkeelle, joten saatavien korvaukseksi oli otettava liikkeen haltuun seuran linja-autot ja jatkettava liikennöintiä Palosaaren –linjalla. Lisäksi ostettiin kaksi uutta Reo –bussia ja seuraavana vuonna vielä yksi Vaskiluodon –linjaa varten. Joulukuun lopulla uutisoitiin lehdissä, että poliisi pysäyttää ja tarkistaa usein Osuusliikkeen busseja ylikuormitusta silmällä pitäen. Myös yksityisten liikennöitsijöiden ja Osuusliikkeen välit olivat kireät Palosaaren –linjalla vallinneesta kovasta kilpailutilanteesta johtuen.

Karl Armas Valve sai autoliikenneluvat neljälle paikallislinjalle, mutta liikenteen aloittamisesta ei ole varmuutta.

1929 – Vuonna 1928 perustettu Linja-autoliikennöitsijäin Liitto perusti paikallisosaston mm. Vaasaan.

Työväen Osuusliike r.l. aloitti liikenteen Vaskiluodon linjalla. Auto kulki kaksi kertaa tunnissa, kuten myös Blomqvistin auto.

1930 – Sigurd Majors aloitti seka-autolla liikenteen linjalla Vaasa – Sulva – Sundom.

Sigurd Majors syntyi 20.6.1903 Sulvan pitäjässä, mutta matkusti jo nuorena Kanadaan, jossa työskenteli mm. sahalla ja kultakaivoksessa. Hän palasi takaisin kotimaahansa 1927 ja aloitti seuraavana vuonna kuorma-autolla linjaliikenteen Sulvan ja Vaasan välillä, sen ajan olosuhteissa myös matkustajia kuljettaen.

A.Blomqvist aloitti liikenteen kaupunkilinjalla Kauppatori – Sairaala. Liikennöi linjaa vuodet 1930-39 ja 1941-45. Vaskiluodon linjaa hän hoiti osaltaan vuodet 1927-45. Sairaalan –linjalla liikennöi vuodesta 1935 myös Sigurd Majors?

Gustav Haldinille ja Erik Sundholmille myönnettiin luvat linjoille Kauppatori – Huutoniemi – Vanha Vaasa sekä Vaasa – Sepänkylä – Koivulahti. Luvat kyseisille linjoille myönnettiin myös Väinö Meriläiselle, mutta hän ei tiettävästi liikennöinyt kuin vuoden 1930 kesän ajan. (Meriläisen luvat peruutettiin toukokuussa 1931, koska liikennöintiä ei jatkettu vuoden 1930 kesän jälkeen).

Gustav Haldinille myönnettiin lupa linjalle Vaasa – Jungsund – Grönvik. (Lupa siirrettiin vuonna 1935 Haldin & Sjöholmin nimiin).

Vaasan Omnibus Co:n omistajaksi V. Johansson. (Toisen tiedon mukaan 1931).

1931 – Sigurd Majors hankki linjalleen Vaasa – Sulva – Sundom ensimmäisen linja-auton.

Albin Håkans aloitti linja-autoliikenteen seka-autolla linjalla Vaasa – Koivulahti – Petsmo. Pian tämän jälkeen Håkans hankki linja-auton, jonka asetti reitille Vaasa – Karperö – Koskö – Petsmo.

Kalle Rauhala aloitti liikennöitsijänä linjalla Kauppatori – Vaskiluoto jatkaen Työväen Osuusliikkeen hoitamaa liikennöintiä. Hän hoiti osuuttaan reitillä vuoteen 1942, jolloin se siirtyi Svensson, Finne & Beijarille. (Luopui liikennöinnistä astman takia).

Sironen & Mänty jatkoivat Työväen Osuusliikkeen liikennettä Palosaaren kaupunkilinjalla vuoteen 1938 saakka. Osuusliike luopui linja-autoliikenteestä kovan kilpailun ja sen aiheuttamien taloudellisten tappioiden vuoksi. (Sironen ja Mänty olivat osuusliikkeen linja-autonkuljettajia).

Kauppatori – Vetokannas – Gerby –linjalupa siirtyi lääninhallituksen päätöksellä 22.6. Vaasan Omnibus Co:lta Valdemar Nordströmille. Lupa siirtyi seuraavana vuonna Sigfrid Haglundin nimiin.

1932 – Waldemar Nordström alkoi ajaa (23.1.) Palosaaren –linjaa myös puukaasulla.

Kauppatori – Palosaari – Vetokannas – Kauppatori –linja alkoi kulkea 10.12. alkaen myös vastapäiseen suuntaan.

1933 – Alvar Bergström aloitti yhdessä Lennart Sjöholmin kanssa kaupunkiliikenteen linjalla Kauppatori – Huutoniemi – Vanha-Vaasa. Heidän yhteisesti hankkima bulldog-Volvo oli tyypiltään yksi maamme ensimmäisistä.

Vaasan linja-autoasematoiminta siirtyi 1.6. Oy Matkahuolto Ab:lle. Paikallis- ja lähiliikenteen tukikohtana pysyi Kauppatori. Uusi linja-autoasema valmistui 1936.

1934 – Sigurd Majors aloitti liikenteen Vaasan paikallisliikenteessä linjalla Vaasa-Högbacken-Gamla Vasa-Kapellbacken.

Sigfrid Haglund aloitti linjalla Kauppatori – Vetokannas – Kotiranta. Samana vuonna Haglund (vai Anders Johansson?) osti Valdemar Nordströmiltä Vasa Omnibus C:o –yhtiön. Nordström jatkoi yrittäjänä Palosaaren ja Gerbyn linjoilla.

Arvo Teppo todennäköisesti luopui linjaliikenteen harjoittamisesta, koska yhteinen linjalupa Seppelinin kanssa uusittiin vain Seppelinin nimiin. Teppo jäi kuitenkin edelleen kuljettajaksi Seppelinin yrityksen palvelukseen.

1935 – Hugo Nevanperä aloitti liikenteen elokuussa linjalla Kauppatori-Purola-Sepänkylä.

Sigfrid Haglundille myönnettiin lupa linjalle Vaasa – Vanha-Vaasa – Tuovila.

Lennart Sjöholm tuli Erik Sundholmin tilalle Gustav Haldinin yhtiökumppaniksi. Toiminta jatkui nimellä Haldin & Sjöholm, joka otti hoitaakseen myös Haldinin vuodesta 1930 yksin hoitaman Vaasa – Jungsund – Grönvik –linjan.

Sigurd Majors alkoi liikennöidä 4.6. alkaen kaupunkilinjaa Kauppatori – Kaupunginsairaala.

Viikinga, Vetokannas, Gerby, Kustaala, Kotiranta, Purola ja Huutoniemi liitettiin kaupunkiin.

1936 – Vasa Omnibus C:o –yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö Vaasan Omnibus Oy. Toisen tulkinnan mukaan Oy Vaasan Omnibuss Ab perustettiin 5.8.1936 jatkamaan Sigfrid Haglundin ja osittain myös hänen omistuksessaan olleen Vasa Omnibus Co:n liikennettä. Haglundin nimissä ollut Gerbyn –linja siirrettiin uuden yhtiön nimiin.

Hugo Nevanperä jatkoi Sepänkylän –linjan Karperö:hön saakka, mutta luopui liikennöinnistä kovan kilpailun takia jo seuraavana vuonna. Nevanperä oli tämän jälkeen taksiliikennöitsijänä aina 1970-luvun lopulle saakka.

1937 – Maistraatin luvilla ajettiin syksyllä 1937 seuraavia linjoja(suluissa vuoroväli):

Kauppatori-Palosaari-Vetokannas (15 min.)

Kauppatori-Vetokannas-Palosaari (15 min.)

Kauppatori-Vaskiluoto (15 min.)

Kauppatori-Sairaala (20 min.)

Kauppatori-Huutoniemi-Vanha Vaasa (20 min.)

Kauppatori-Kotiranta (30 min.)

Kauppatori-Gerby (30 min.)

Kauppatori-Gerby-Vestervik (60 min.)

Kauppatori-Sepänkylä (60 min.)

Kauppatori-Tuovila (60 min.)

Valdemar Nordström hankki Palosaaren-Vetokannaksen –linjalle uuden Federal-bussin.

Tuovilan –linja siirtyi Sigfrid Haglundilta Vaasan Omnibus Oy:lle,(?) ja pian sen jälkeen E. Vörlundille.

Oy Vaasan Omnibus Ab alkoi liikennöidä myös Vähäkyröön ja Laihialle.

A.Jacobsonin linjalupa siirtyi Östman & Michellsonille.

Edvin Östman sai luvan helmikuussa linjalle Vaasa – Sepänkylä – Karperö – Koskö. Lupa tiettävästi myös linjalle Sepänkylä –Vesilaitos – Vanha Vaasa.

1938 – Kauppatori-Vaskiluoto –linjalla ajetaan kahdella autolla 15 minuutin väliajoin. Liikennöitsijöinä Kalle Rauhala ja W. Blomqvist. Kalle Rauhala hankki linjalle bulldog-Fordin. Auto joutui sittemmin sotaan, ja 40-luvun puolella Svensson, Finne & Beijarille.

Svensson, Finne ja Beijar aloittavat liikenteen Palosaaren ja Vaskiluodon paikallislinjoilla jatkamalla Sirosen ja Männyn vuodesta 1931 hoitamaa liikennöintiä.

1939 – Sjöholm & Bergström aloitti linjalla Kauppatori-Gerby-Västervik. (Samalla perustettiin linjaa varten tytäryhtiö Oy Vaasan Omnibus Ab??).

Valdemar Nordström luopui linja-autoliikenteestä. Perimätiedon mukaan hän luovutti autot ja linjan hänellä rahastajana toimineelle Waldemar Södermanille. Nordström liikennöi Kauppatori-Palosaari-Vetokannas –reittiä vuodet 1925-39, jonka jälkeen hän keskittyi taksiliikenteeseen.

1940 – Albin Håkans luopui linja-autoliikenteestä tultuaan kutsutuksi sotapalvelukseen.

Oy Vaasan Omnibus Ab:n osakekanta myytiin Anders Johanssonille.

1941 – Sjöholm & Bergström vähensi 21.5. alkaen liikennettä linjalla Kauppatori-Huutoniemi-Vanha Vaasa.

1942 – Kalle Rauhala luopui liikennöinnistä Vaskiluodon –reitillä. Autot ja linja siirtyi Svensson, Finne & Beijarille. Rauhala siirtyi Wickströmin moottoritehtaan palvelukseen.

1945 – Vuoden 1945 kesäkuussa ajettiin Vaasan paikallisliikenteessä noin 9700 kilometriä viikossa. Busseja oli liikenteessä kymmenkunta, 1-2 per liikennöitsijä. Liikennettä hoitivat tuolloin Svensson, Finne & Beijar, Söderman, Seppelin Oy Vaasan Omnibus Ab, Sjöholm & Bergström, Majors ja Backholm.

A. Blomqvist lopetti liikennöinnin Vaskiluodon ja Sairaalan linjoilla. (Yritys siirtyi jossain vaiheessa Södermanin omistukseen)?

Gunnar Svensson luopui liikennöinnistä, jota oli hoitanut yhdessä Edvard Beijarin ja Arthur Finnen kanssa. Finne & Beijar muodostettiin.

Vuonna 1939 Palosaaren –linjalle tullut Waldemar Söderman luopui linja-autoliikenteestä Finne & Beijarin hyväksi. (Palosaaren –linjan luvat siirtyivät vasta seuraavana vuonna)? Söderman jatkoi taksiliikennöitsijänä.

Allan Schoultz aloitti Vaskiluodon –reitillä?

1947 – Karl-Johan Lall perusti linja-autoyrityksen ryhtyen liikennöimään aluksi yhdellä autolla linjaa Kauppatori-Huutoniemi-Vanha Vaasa.

1948 – Alfred Kronman aloitti vuoden alusta lukien linja-autoliikenteen linjalla Vaasa-Sepänkylä- Karperö-Koskö yhdessä liikenteenharjoittaja K.-G. Wikmanin kanssa. Alku tapahtui vuokratulla GMC-kuorma-autolla, jonka lavalla oli koppi penkkeineen. Jo saman vuoden helluntaina linjalle saatiin kuorma-auton alustalle (Fargo) rakennettu oikea linja-auto. Vuonna 1952 liikenne jäi yksin Kronmanin nimiin. Kronman perusti sittemmin myös maansiirtourakointia harjoittavan yrityksen. Koskön linja lyheni jossain vaiheessa Vaasa-Purola-Sepänkylä –linjaksi.

1949 – Valter Seppelin kuoli, ja paikallisliikenne linjalla Kauppatori-Palosaari-Vetokannas-Kauppatori siirtyi rouva Kerttu Seppelinin johtaman perikunnan nimiin. (Linjaluvat Kerttu Seppelinin nimiin 4.6.1951).

Vaasalainen Ab Haldin Oy alkoi valmistaa ruotsalaista Boxer –linja-autonkoria. Korin kantavan osan muodosti vanerikuori ja liimaamalla tehty kehikko. Ensimmäinen kori valmistui Finne & Beijarille linjalle Kauppatori-Palosaari-Vetokannas.

Aate Laurilan perustama Miilutie Oy aloitti liikenteen linjalla Kauppatori-Palosaari-Vikinga.

1950 – G.Johansson luopui Kaupppatori-Vetokannas-Gerby –linjasta Sjöholm & Bergströmin hyväksi.

1951 – Anders Johansson myi Oy Vaasan Omnibus Ab:n Sjöholm & Bergströmille.

1953 – August Björk & Edvard Kloo luopuivat liikennöinnistä (Vaasa – Alskat) Backholmin hyväksi.(?)

Veljekset Kronholm aloittivat liikenteen linjalla Vaasa-Tuovila. Yritys siirtyi neljä vuotta myöhemmin Kalevi Suomijoelle.

1954 – Sjöholm & Bergström aloitti linjalla Kauppatori-Vetokannas-Gerby. (Sittemmin tytäryhtiö Oy Vaasan Omnibus Ab:n nimissä).

Palosaareen nousi ensimmäiset kerrostalot. Näihin aikoihin perinteinen työläiskaupunginosa alkoi muuttua vähitellen keskiluokan asuinalueeksi.

1956 – Arne Backholmin bussitalli paloi lakon aikana.

1957 – Maistraatin luvalla alettiin Kaupunkilinjaa ajamaan 9.10. lähtien myös päinvastaiseen suuntaan: Kauppatori-Rantakatu-Koulukatu-Hietalahdenkatu-Malmönkatu-Ravikatu-Asemakatu-Kauppatori. Vuoroja oli kaksi kertaa tunnissa, liikennöitsijä Dahlsten & Östman.

Kalevi Suomijoki jatkoi muutaman vuoden ajan Veljekset Kronholmin hoitamaa Vaasa-Tuovila –linjaa.

Backholmin yritys ajautui konkurssiin. Kotirannan –linjalla jatkoi seuraavana vuonna K.J. Lall & Co.

1958 – K. J. Lall & Co aloitti linja-autoliikenteen linjalla Kauppatori-Vöyrinkatu-Gerbyntie-Kustaalantie-Sepänkyläntie. Kyseistä Kotirannan –linjaa liikennöi aiemmin A.Backholm. Sitä ajettiin yhdellä autolla puolen tunnin väliajoin.

Edvin Östmanin hoitama liikenne toiminimelle Östman & Dahlsten.

1959 – Albin Håkans hankki yrityksensä takaisin ja jatkoi liikennettä linjalla Vaasa-Karperö-Koskö-Petsmo aina poismenoonsa saakka vuoteen 1973. Liikennettä jatkoi Bjarne Håkans.

1961 – Vilho Syrenius aloitti linja-autoliikenteen linjalla Kauppatori-Vaskiluoto. Syrenius toimi vuoteen 1953 asentajana ja linja-autonkuljettajana, ja aloitti sen jälkeen säiliöautoliikenteenharjoittajana.

Torsten Ekman aloitti linjalla Vaasa – Jungsund – Alskat.(?)

Vaskiluodon penkereen katuyhteys ja siihen kuuluva silta rakennettiin.

1963 – Vaasan paikallis- ja lähiliikenne liikennöitsijöiden mukaan ryhmiteltynä:

Finne & Beijar: Kauppatori – Palosaari – Vetokannas – Kauppatori ja päinvastoin (linjat 1 ja 2), vuoroväli molemmilla 15-30 minuuttia.

K. Seppelin: Kauppatori – Palosaari – Vetokannas – Kauppatori ja päinvastoin (linjat 1 ja 2), vuoroväli 15-30 minuuttia.

A.J. Laurila: Kauppatori – Viikinga (linja 3), vuoroväli 30-60 minuuttia.

V. Syrenius (Linja-auto Oy Vaskiluoto): Kauppatori – Vaskiluoto (linja 4), vuoroväli 30 min.

V. Syrenius: Kauppatori – Tuovila (linja 9), 5-7 vuoroa päivässä.

Östman & Dahlsten: Kaupunkilinja I (linja 5), vuoroväli 20-30 minuuttia, kaupunkilinja II (linja 6), vuoroväli 30 minuuttia.

Ab Majors: Kauppatori – Korkeamäki – Vanha-Vaasa – Kappelinmäki (linja 7), vuoroväli 30-60 minuuttia. Kauppatori – Korkeamäki (linja 8), vuoroväli 60 minuuttia.

Sjöholm & Bergström: Kauppatori – Huutoniemi – Vanha-Vaasa (linja 10), vuoroväli 15 minuuttia.

K.J. Lall & Co: Kauppatori – Huutoniemi – Vanha Vaasa (linja 10), vuoroväli 15 minuuttia. Kauppatori – Huutoniemi – Purola – Kauppatori (linja 11), vuoroväli 30 minuuttia. Kauppatori – Vetokannas – Kotiranta – Kauppatori ja päinvastoin (linjat 13 ja 14), vuoroväli molemmilla 12-36 minuuttia, kesällä 20-60 minuuttia.

Vaasan Omnibus Oy: Kauppatori- Gerby – Mossan tienhaara (linja 12a), 7-9 vuoroa päivässä. Kauppatori – Gerby (linja 12b), vuoroväli 15-25 minuuttia. Kauppatori – Gerby – Storberget – Västervik (linja 12c), vuoroväli 25-35 minuuttia.

Alfred Kronman: Kauppatori – Asevelikylä (linja 15), vuoroväli 20-30 minuuttia. Kauppatori – Purola – Sepänkylä (linja 16), vuoroväli 30 minuuttia.

Torsten Ekman: Vaasa – Gerby- Jungsund – Alskat (linja 17), 5-6 vuoroa päivässä.

Albin Håkans: Vaasa- Karperö – Koskö – Petsmo (linja 18), 4-11 vuoroa päivässä.

1964 – Autoalan lakko haittasi keväällä muutamien päivien ajan linja-autoliikennettä Vaasassakin.

1969 – Sigurd Majors menehtyi 10.1.1969 65 vuoden ikäisenä.

1973 – Albin Håkansin yritys siirtyi Hardy Håkansin ja 1974 Bjarne Håkansin nimiin.

Kaupunkiin liitettiin Gerbyn, Västervikin, Översundomin ja Yttersundomin kylät (Sundom ja saaristo) sekä alueita Runsorin ja Höstveden ympäriltä. Myös osa Bölestä ja Sepänkylästä liitettiin kaupunkiin.

Vaskiluodosta Sundomin puolelle vievä Myrgrundin silta rakennettiin.

1974 – Toivo Mäkelä aloitti liikenteen Kronmanilta hankitulla Kauppatori-Asevelikylä –linjalla. Luopui linjasta jo kaksi vuotta myöhemmin Sakari Leppärannan hyväksi.

1976 – Sakari Leppäranta (Sakun Linjat) hankki Toivo Mäkelältä Asevelikylän –linjan, jatkaen sen muutaman vuoden kuluttua Teeriniemen uudelle asuntoalueelle.

1977 – Vilho Syrenius luopui toiminimestä Linja-auto Oy Vaskiluoto ja jatkoi liikennettä omalla nimellään muodossa V. U. Syrenius & Co.

1980 – Kerttu Seppelin menehtyi 26.4.1980 71 vuoden ikäisenä.

Uuden Gerbyn rakentaminen aloitettiin.

1981 – Torsten Ekman muutti yrityksensä osakeyhtiöksi.

Sakun Linjat siirtyi yritysoston myötä alahärmäläiselle Aarne Salolle. Uudella omistajalla Asevelikylän-Teeriniemen –linja oli ainoastaan nelisen vuotta, sillä liikenteen hoitaminen ”etätyönä” oli liian hankalaa. Liikennettä jatkoi Laurilan Liikenne Oy.(?)

Oy Vaasan Omnibus Ab:n osakekanta siirtyi Alf Pörnin ja Börje Björndahlin omistukseen.

1982 – Veljekset Seppelin muodostetaan.

1983 – Vuoden alusta Oy Alfred Kronman Ab siirtyi Sjöholm & Bergströmille, ja hieman myöhemmin Sakun Linjat lopetti toimintansa Teeriniemen –linjalla niin ikään Sjöholm & Bergströmin hyväksi.

Vaasan paikallis- ja lähiliikenne linjanumeroittain (suluissa liikennöitsijä ja keskimääräinen vuoroväli):

1 Kauppatori – Palosaari – Vetokannas – Kauppatori (Finne & Beijar, Seppelin, 15-20 min.)

2 Kauppatori – Vetokannas – Palosaari – Kauppatori (Finne & Beijar, Seppelin, 15-20 min.)

3 Isolahti – Vikinga – Kauppatori – Huutoniemi – Ristinummi (K.J. Lall & Co, 30 min.)

4 Kauppatori – Vaskiluoto (V.U. Syrenius & Co, 30 min.)

5 Kaupunkilinja I (Östman & Co, 20 min.)

6 Kaupunkilinja II (Östman & Co, arkisin aamuisin ja iltap. 30 min.)

7A Kauppatori – Rantamaantie – Vanha-Vaasa – Kappelinmäki (Ristinummi) (M & O Majors, 30-60 min.)

7B Kauppatori – Rantamaantie – Vanha-Vaasa – Ristinummi – Huutoniemi – Kauppatori (M & O Majors, 60min.)

8 Kauppatori – Suvilahti (M & O Majors, 25-35 min.)

9 Kauppatori – Vanha-Vaasa – Runsor (lentoasema) – Tuovila (V.U. Syrenius & Co, 4 kertaa päivässä koulu- ja työpäivinä)

10 Kauppatori – Huutoniemi – Vanha-Vaasa (K.J. Lall & Co, Sjöholm & Bergström, 30 min.)

10A Kauppatori – Huutoniemi – Haapaniemi (K.J. Lall & Co, Sjöholm & Bergström, 60 min.)

10B Kauppatori – Huutoniemi – Ristinummi – Vanha Vaasa – Rantamaantie – Kauppatori Sjöholm & Bergström, 60 min.)

11 Kauppatori – Huutoniemi – Purola – Kauppatori (K.J. Lall, 30 min.)

12 Kauppatori – Gerby – Vestervik / Kauppatori – Gerby (Sjöholm & Bergström, Oy Vaasan Omnibus Ab, 60 min./ 8 vuoroa arkisin)

13 Kauppatori – Kotiranta – Vetokannas – Kauppatori (K.J. Lall & Co, 60 min.)

14 Kauppatori – Vetokannas – Kotiranta – Kauppatori (K.J. Lall & Co, 60 min.)

15 Kauppatori – Asevelikylä – Teeriniemi (Sakun Linjat, 20-40 min.)

16 Kauppatori – Purola – Sepänkylä (Oy Alfred Kronman Ab, Sjöholm & Bergström, 20-60 min.)

17 Kauppatori – Jungsund – Alskat (vanha lauttaranta) (Oy Torsten Ekman Ab, 3-6 vuoroa päivässä, ei sunnuntaisin)

18 Kauppatori – Kalvholm – Koskö – Petsmo (Bjarne Håkans Trafik, 2-8 vuoroa päivässä, joista Petsmoon saakka 1-4)

1984 – Oy Mustasaaren Liikenne Ab (Oy Korsholms Trafik Ab)jatkoi 3.10. alkaen Bjarne Håkansin liikennöintiä linjalla Vaasa-Sepänkylä-Karperö-Koskö-Petsmo. Oy Mustasaaren Liikenne Ab oli vuodesta 1984 närpiöläisen Ingves Bussit Ky:n tytäryhtiö, samoin kuin myös Oy T. Ekman Ab. (Myös Ekman siirtyi Ingves Bussit Ky:n omistukseen vuonna 1984. Se liikennöi reitillä Vaasa-Gerby-Jungsund-Alskat).

Ns. keskustalinjat siirtyivät Östman & Dahlstenilta (Östman & Co?)Seppelinille.

1985 – Valter Seppelinin perikunnan hoitamasta liikenteestä muodostettiin Veljekset Seppelin niminen yritys. (Vai jo 1982?)

1986 – Kaupunkilinja siirtyi Veljekset Seppelinille.

1988 – Perinteinen toiminimi Sjöholm & Bergström ja sen tytäryhtiö Oy Vaasan Omnibus Ab siirtyivät Alf Pörniltä ja Börje Björndahlilta Hans Joen omistukseen. Yritykset ajautuivat konkurssiin neljä vuotta myöhemmin.

1993 – Vaasan paikallisliikenteen kehittämistä varten laadittiin kokonaan uusi linjastosuunnitelma. Suurelta osin linjanumerointi ja reitit muuttuivat. Linjojen määrä väheni yli puolella, kun niistä muodostettiin kaupungin läpi kulkevia heilurilinjoja. Uutta linjastoa varten Vaasan kaikki seitsemän kaupunkiliikennettä harjoittavaa yritystä perustivat viime syksynä uuden osakeyhtiön Vaasan Paikallisliikenne Oy:n, joka aloitti varsinaisen toimintansa uuden reitistön ensimmäisenä liikennöintipäivänä, eli 6.6.1994.

Pukinjärven alueen rakentaminen alkoi.

1994 – Vaasan Paikallisliikenne Oy:n liikennöinti alkoi 6.6. täysin uudelleen järjestetyllä linjastolla. Yhtiön seitsemän perustajaa olivat M & O Majors, K. J. Lall & Co, Syrenius & Co, Velj. Seppelin, Östman & Co, Oy Finne & Beijar Ab ja Sjöholm & Bergström.

Vaasan Paikallisliikenne Oy:n linjat 3.10.1994 – 30.4.1995:

1 Keskusta – Palosaari – Vetokannas (-Kotiranta) – Keskusta (vuoroväli keskim. 10-20 min.)

2 Västervik – Uusi Gerby – Keskusta – Teeriniemi – Ristinummi (30-60 min.)

3 Suvilahti – Keskusta – Palosaari – Isolahti – Gerby (30-60 min., ei pyhäpäivinä)

4 Runsor – Ristinummi – Melaniemi – ABB – Hietalahti – Keskusta – Palosaari (ma-pe 12 vuoroa)

5 Keskusta – Vaskiluoto – Sundom (Kronvik /Näset) – Sundom Skäriväg (ma-pe 7 vuoroa)

7 Keskusta – Suvilahti – Ristinummi – Huutoniemi – Keskusta (30-60 min.)

8A Hietalahti – Keskusta – Kotiranta – Vaasan sairaala – Keskusta – Hietalahti (palvelulinja, ma-pe 8 vuoroa)

8B Hietalahti – Keskusta – Vaasan sairaala – Kotiranta – Keskusta – Hietalahti (palvelulinja, ma-pe 8 vuoroa)

9 Keskusta – Huutoniemi – Ristinummi – Suvilahti – Keskusta (20-60 min.)

10 Vaskiluoto – Keskusta – Huutoniemi – Vanha-Vaasa (Pappilanmäki) (ma-la 30-60 min.)

Lisäksi ajettiin joitakin omilla linjoillaan kulkevia erikoisvuoroja koulupäivien aamuina.

1995 – Vuoden alusta lukien otettiin käyttöön älykortteihin perustuva lippujärjestelmä.

1997 – Mustasaarelainen bussiyritys Wiik & Ström perustettiin. Se on liikennöinyt mm. Vaasasta Raippaluotoon, Sundomiin ja Sepänkylään.

2004 – Vaasan kaupungin suunnittelujaosto sai esiselvityksen pikaraitiotiestä. Linja kulkisi Vaskiluodon satamasta keskustan ja rautatieaseman kautta lentoasemalle. Linjapituus olisi 15 km ja sillä olisi 13 pysäkkiä. Vuoroväli olisi 15 minuuttia ja aikaa kuluisi koko matkaan 21 minuuttia keskinopeuden ollessa 43 km/h. Lähes 75% raitiotielinjasta käyttäisi nykyistä rataverkkoa. Uutta rataa pitäisi rakentaa neljä kilometriä Vanhasta Vaasasta Lentoasemalle. 34-sivuinen selvitys on tehty Vaasan apulaiskaupunginjohtajan johtamassa työryhmässä ja sen laatimisesta vastasi Ramboll Finland Oy. Selvityksen tilasivat Vaasan kaupunki ja Pro Rautatie ry. Sittemmin selvitys unohdettiin.

2007 – Vaasan Paikallisliikenne Oy hoiti noin 80% Vaasan paikallisesta linja-autoliikenteestä.

2009 – Lentokentän liikennöintiä koskeva joukkoliikennesuunnittelu käynnistyi.

2014 – Vaasassa avattiin ns. kampuslinja Kauppatori – Vetokannas – Palosaari – Kauppatori. Reitti perustettiin palvelemaan ennen kaikkea opiskelijoita, ja sitä ajettiin aamulla ja iltapäivällä 20 minuutin väliajoin. Myös opiskelijoiden paikoitusongelmiin pyrittiin saamaan näin helpotusta, kun omasta autosta siirryttiin bussiin.

2017 – Vuoden 2017 talvella Patric Wiik osti koko Vaasan Paikallisliikenne Oy:n liiketoiminnan, ja samalla toiminimi muutettiin Oy Wasa Citybus Ab:ksi. Tuolloin busseja oli 25 kpl ja linjoja 17. Yhtiön aiemmat omistajat olivat Oy Majors Ab ja Liikenne Joki Oy.

Vaasassa otettiin käyttöön 12 uuden sukupolven biokaasubussia. Scanian Puolassa valmistamien bussien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ympäristöystävällisyys ja esteettömyys. Bussien hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin täyssähköautojen, joiden käyttövoimasähkö on tuotettu tuulivoimalla. Valkoisten bussien kylkiä koristavat Vaasan kaupungin oranssit silhuetit. Moottorina autoissa on Scanian 9-litrainen kaasumoottori, joka kehittää 280 hevosvoiman tehon. Vaihteistona 6-vaihteinen ZF EcoLife –automaattivaihteisto. Busseista kymmenen on 2-akselisia (12m.) ja kaksi 3-akselisia (14,8m.). Bussit on hankittu kaupungille leasing-sopimuksella, ja ne omistaa rahoitusyhtiö. Sopimuksen päätyttyä kaupunki voi halutessaan hankkia ne kokonaan omistukseensa. Kaikki 12 biokaasubussia tulivat liikenteeseen Oy Wasa Citybus Ab:n linjoille 13.2., ja samana päivänä avattiin Vaasan seudun ensimmäinen liikennekaasun tankkausasema Stormossenilla.

2018 – Vaasan paikallis- ja lähiliikenteen linjat ajokaudella 2018-19 (talviaikataulu)

1 Tori – Palosaari – Isolahti – Uusi-Gerby – Västervik – Gerby – Vetokannas – Tori

Vuoroväli arkisin 30-60 min., la 60 min., su 5 vuoroa. (Wasa Citybus)

2 Keskusta – Vetokannas – Gerby – Västervik – Uusi-Gerby – Isolahti – Palosaari – Keskusta

Vuoroväli 60 – 60- 5 vuoroa. (Wasa Citybus)

3 Suvilahti – Keskusta – Palosaari – Isolahti – Gerby

Vuoroväli arkisin (klo 6 – 17) 30 min. La-su ei liikennettä. (Wasa Citybus)

4 Tori – ABB – Melaniemi – Ristinummi – Vanha-Vaasa – Runsor(- Lentoasema)

Arkisin 22 vuoroa, joista 11 lentoasemalle saakka. La – su ei liikennettä. (Wasa Citybus)

5 Vaasa –(Vaskiluoto) – Sundom

Arkisin 9 – 12 vuoroa, la-su ei liikennettä. (Oy Wiik & Ström Ab)

6 Keskusta – Kivihaka – Sepänkylä

Arkisin 6-13 vuoroa, lauantaisin 6 vuoroa. (Oy Wiik & Ström Ab)

7 Tori – Suvilahti – Vanha Vaasa – Ristinummi – Teeriniemi – Huutoniemi – Tori

Arkisin 20, la 12 ja su 5 vuoroa. (Wasa Citybus)

8 Keskussairaala –Keskusta – Kivihaka – Koskisuo – Metsäkallio – Keskusta –Keskussairaala

Arkisin (klo 7-19) 60 min. (Wasa Citybus)

9 Keskusta – Huutoniemi – Teeriniemi – Ristinummi – Vanha Vaasa – Suvilahti – Keskusta

Arkisin 18, la 11 ja su 5 vuoroa. (Wasa Citybus)

10 Keskusta – Huutoniemi – Pappilanmäki – Runsor – Lentokenttä

Arkisin 4-5 vuoroa. (Wasa Citybus)

11 Tori – Hietalahti – Keskusta – Kotiranta – Pukinjärvi

Arkisin 9 vuoroa. (Wasa Citybus)

12 Vaasa – Sepänkylä – Veikkaala – Tuovila

Koulupäivinä 2-3 vuoroa. (Oy Wiik & Ström Ab)

13 Satamavuorot Matkakeskus – Vaskiluoto – Satama (Oy Wiik & Ström Ab)

14 Kampuslinja Keskusta – Palosaari – Vöyrinkaupunki – Keskusta

Arkisin (klo 7-19) 20-60 min. (Wasa Citybus)

15 Keskusta – Purola – Teeriniemi – Ristinummi

Arkisin 8-9 vuoroa. (Wasa Citybus)

16 Runsor Express Västervik – Runsor (ei keskustan kautta)

Arkisin 3 vuoroa. (Wasa Citybus)

Lisäksi ajetaan erillisiä yksittäisiä kouluvuoroja tunnuksilla E1 –E4 sekä palvelubussiliikennettä.